karuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakaruus (40)
- se, että on karu
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑruːs/
- tavutus: ka‧ruus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | karuus | karuudet |
genetiivi | karuuden | karuuksien |
partitiivi | karuutta | karuuksia |
akkusatiivi | karuus; karuuden |
karuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | karuudessa | karuuksissa |
elatiivi | karuudesta | karuuksista |
illatiivi | karuuteen | karuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | karuudella | karuuksilla |
ablatiivi | karuudelta | karuuksilta |
allatiivi | karuudelle | karuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | karuutena | karuuksina |
translatiivi | karuudeksi | karuuksiksi |
abessiivi | karuudetta | karuuksitta |
instruktiivi | – | karuuksin |
komitatiivi | – | karuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | karuude- | |
vahva vartalo | karuute- | |
konsonantti- vartalo |
karuut- |
Etymologia
muokkaasanan karu vartalosta kar- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. se, että on karu
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
muokkaaAnagrammit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- karuus Kielitoimiston sanakirjassa