karuus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
karuus (40)
- se, että on karu
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkɑruːs/
- tavutus: ka‧ruus
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | karuus | karuudet |
| genetiivi | karuuden | karuuksien |
| partitiivi | karuutta | karuuksia |
| akkusatiivi | karuus; karuuden |
karuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karuudessa | karuuksissa |
| elatiivi | karuudesta | karuuksista |
| illatiivi | karuuteen | karuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karuudella | karuuksilla |
| ablatiivi | karuudelta | karuuksilta |
| allatiivi | karuudelle | karuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | karuutena | karuuksina |
| translatiivi | karuudeksi | karuuksiksi |
| abessiivi | karuudetta | karuuksitta |
| instruktiivi | – | karuuksin |
| komitatiivi | – | karuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | karuude- | |
| vahva vartalo | karuute- | |
| konsonantti- vartalo |
karuut- | |
Etymologia muokkaa
sanan karu vartalosta kar- ja suffiksista -uus
Käännökset muokkaa
1. se, että on karu
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat muokkaa
Anagrammit muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- karuus Kielitoimiston sanakirjassa