karvoitus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- erityisesti nisäkkäille ominainen ihosta kasvava keratiinisäikeistä muodostuva, usein osittainen, karvapeite
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑrʋoi̯t̪us/
- tavutus: kar‧voi‧tus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | karvoitus | karvoitukset |
| genetiivi | karvoituksen | karvoitusten karvoituksien |
| partitiivi | karvoitusta | karvoituksia |
| akkusatiivi | karvoitus; karvoituksen |
karvoitukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karvoituksessa | karvoituksissa |
| elatiivi | karvoituksesta | karvoituksista |
| illatiivi | karvoitukseen | karvoituksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karvoituksella | karvoituksilla |
| ablatiivi | karvoitukselta | karvoituksilta |
| allatiivi | karvoitukselle | karvoituksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | karvoituksena | karvoituksina |
| translatiivi | karvoitukseksi | karvoituksiksi |
| abessiivi | karvoituksetta | karvoituksitta |
| instruktiivi | – | karvoituksin |
| komitatiivi | – | karvoituksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | karvoitukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
karvoitus- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39