kelta

Katso myös: kel’ta, kelta-, keltä

Suomi

Substantiivi

kelta (9-I)

keltainen väri; tämän värinen väriaine
Voikukan kelta

Ääntäminen

IPA: /ˈkelt̪ɑ/
tavutus: kel‧ta

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kelta	kellat
genetiivi	kellan	keltojen (keltain)
partitiivi	keltaa	keltoja
akkusatiivi	kelta; kellan	kellat
sisäpaikallissijat
inessiivi	kellassa	kelloissa
elatiivi	kellasta	kelloista
illatiivi	keltaan	keltoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kellalla	kelloilla
ablatiivi	kellalta	kelloilta
allatiivi	kellalle	kelloille
muut sijamuodot
essiivi	keltana	keltoina
translatiivi	kellaksi	kelloiksi
abessiivi	kellatta	kelloitta
instruktiivi	–	kelloin
komitatiivi	–	keltoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kella-
vahva vartalo	kelta-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

keltainen, kelta-

Yhdyssanat

keltahapero

Aiheesta muualla

kelta Kielitoimiston sanakirjassa

Esperanto

Adjektiivi

kelta

kelttiläinen

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=kelta&oldid=4711111”