kiivastus

Suomi

Substantiivi

kiivastus (39)

kiivastuminen; kiivastunenisuus

Ääntäminen

IPA: /ˈkiːʋɑst̪us/
tavutus: kii‧vas‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kiivastus	kiivastukset
genetiivi	kiivastuksen	kiivastusten kiivastuksien
partitiivi	kiivastusta	kiivastuksia
akkusatiivi	kiivastus; kiivastuksen	kiivastukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	kiivastuksessa	kiivastuksissa
elatiivi	kiivastuksesta	kiivastuksista
illatiivi	kiivastukseen	kiivastuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kiivastuksella	kiivastuksilla
ablatiivi	kiivastukselta	kiivastuksilta
allatiivi	kiivastukselle	kiivastuksille
muut sijamuodot
essiivi	kiivastuksena	kiivastuksina
translatiivi	kiivastukseksi	kiivastuksiksi
abessiivi	kiivastuksetta	kiivastuksitta
instruktiivi	–	kiivastuksin
komitatiivi	–	kiivastuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kiivastukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kiivastus-

Etymologia

verbi kiivastua (vartalo kiivastu-) + johdin -s

Käännökset

1. kiivastuminen; kiivastuneisuus

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kiivastus Kielitoimiston sanakirjassa