kimmastus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kimmastus (39)
- kimmastuminen tila; kimmastuneisuus
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkimːɑst̪us/
- tavutus: kim‧mas‧tus
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kimmastus | kimmastukset |
| genetiivi | kimmastuksen | kimmastusten kimmastuksien |
| partitiivi | kimmastusta | kimmastuksia |
| akkusatiivi | kimmastus; kimmastuksen |
kimmastukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kimmastuksessa | kimmastuksissa |
| elatiivi | kimmastuksesta | kimmastuksista |
| illatiivi | kimmastukseen | kimmastuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kimmastuksella | kimmastuksilla |
| ablatiivi | kimmastukselta | kimmastuksilta |
| allatiivi | kimmastukselle | kimmastuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kimmastuksena | kimmastuksina |
| translatiivi | kimmastukseksi | kimmastuksiksi |
| abessiivi | kimmastuksetta | kimmastuksitta |
| instruktiivi | – | kimmastuksin |
| komitatiivi | – | kimmastuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kimmastukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kimmastus- | |
Etymologia muokkaa
johdos verbistä kimmastua (kimmastu- + -s)
Käännökset muokkaa
1. kimmastuminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- kimmastus Kielitoimiston sanakirjassa