Wikipedia
Katso artikkeli Kiusaaminen Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Kiusaaminen

Substantiivi

muokkaa

kiusaaminen (38)

  1. samaan henkilöön toistuvasti kohdistuvaa aggression sisältävää tarkoituksellista loukkaamista, vahingoittamista tai syrjimistä

Etymologia

muokkaa

teonnimi verbistä kiusata

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiusaaminen kiusaamiset
genetiivi kiusaamisen kiusaamisten
kiusaamisien
partitiivi kiusaamista kiusaamisia
akkusatiivi kiusaaminen;
kiusaamisen
kiusaamiset
sisäpaikallissijat
inessiivi kiusaamisessa kiusaamisissa
elatiivi kiusaamisesta kiusaamisista
illatiivi kiusaamiseen kiusaamisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiusaamisella kiusaamisilla
ablatiivi kiusaamiselta kiusaamisilta
allatiivi kiusaamiselle kiusaamisille
muut sijamuodot
essiivi kiusaamisena
(kiusaamisna)
kiusaamisina
translatiivi kiusaamiseksi kiusaamisiksi
abessiivi kiusaamisetta kiusaamisitta
instruktiivi kiusaamisin
komitatiivi kiusaamisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kiusaamise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kiusaamis-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

koulukiusaaminen