knalli
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaaknalli (5)
- tukeva, pyöreäkupuinen huopahattu: knallihattu
- kova hapan korppu lähde?
Ääntäminen
muokkaa- IPA: [ˈknɑ̝lːi]
Tavutus
muokkaa- tavutus: knal‧li
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | knalli | knallit |
| genetiivi | knallin | knallien (knallein) |
| partitiivi | knallia | knalleja |
| akkusatiivi | knalli; knallin |
knallit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | knallissa | knalleissa |
| elatiivi | knallista | knalleista |
| illatiivi | knalliin | knalleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | knallilla | knalleilla |
| ablatiivi | knallilta | knalleilta |
| allatiivi | knallille | knalleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | knallina | knalleina |
| translatiivi | knalliksi | knalleiksi |
| abessiivi | knallitta | knalleitta |
| instruktiivi | – | knallein |
| komitatiivi | – | knalleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | knalli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaa- suomenruotsin sanasta knallhatt
Käännökset
muokkaa1. kova pyöreäkupuinen miesten hattu
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- knalli Kielitoimiston sanakirjassa