kohtuu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakohtuu (17)
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kohtuu | kohtuut |
| genetiivi | kohtuun | kohtuiden kohtuitten |
| partitiivi | kohtuuta | kohtuita |
| akkusatiivi | kohtuu; kohtuun |
kohtuut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kohtuussa | kohtuissa |
| elatiivi | kohtuusta | kohtuista |
| illatiivi | kohtuuseen | kohtuisiin (kohtuihin) |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kohtuulla | kohtuilla |
| ablatiivi | kohtuulta | kohtuilta |
| allatiivi | kohtuulle | kohtuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kohtuuna | kohtuina |
| translatiivi | kohtuuksi | kohtuiksi |
| abessiivi | kohtuutta | kohtuitta |
| instruktiivi | – | kohtuin |
| komitatiivi | – | kohtuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kohtuu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaasamaa alkuperää kohta-sanan kanssa[1]
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: kohtuullinen, kohtuuton