Kivikokoelma

Substantiivi

muokkaa

kokoelma (10)[1]

  1. kerätty valikoima jonkin mallin mukaisesti järjestettynä
    Hänellä on iso kokoelma postimerkkejä.
  2. koostettu kirja
    runokokoelma
  3. yhden kerääjän omistamat tai näytteillä olevat taideteokset
  4. yhden muotitalon luomukset

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkokoˌelmɑ/
  • tavutus: ko‧ko‧el‧ma

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kokoelma kokoelmat
genetiivi kokoelman kokoelmien
(kokoelmain)
partitiivi kokoelmaa kokoelmia
akkusatiivi kokoelma;
kokoelman
kokoelmat
sisäpaikallissijat
inessiivi kokoelmassa kokoelmissa
elatiivi kokoelmasta kokoelmista
illatiivi kokoelmaan kokoelmiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kokoelmalla kokoelmilla
ablatiivi kokoelmalta kokoelmilta
allatiivi kokoelmalle kokoelmille
muut sijamuodot
essiivi kokoelmana kokoelmina
translatiivi kokoelmaksi kokoelmiksi
abessiivi kokoelmatta kokoelmitta
instruktiivi kokoelmin
komitatiivi kokoelmine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kokoelma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10