SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kokoelma (10)[1]

  1. kerätty valikoima jonkin mallin mukaisesti järjestettynä
    Hänellä on iso kokoelma postimerkkejä.
  2. yhden kerääjän omistamat tai näytteillä olevat taideteokset
  3. yhden muotitalon luomukset

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kokoelma kokoelmat
genetiivi kokoelman kokoelmien
(kokoelmain)
partitiivi kokoelmaa kokoelmia
akkusatiivi kokoelma;
kokoelman
kokoelmat
sisäpaikallissijat
inessiivi kokoelmassa kokoelmissa
elatiivi kokoelmasta kokoelmista
illatiivi kokoelmaan kokoelmiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kokoelmalla kokoelmilla
ablatiivi kokoelmalta kokoelmilta
allatiivi kokoelmalle kokoelmille
muut sijamuodot
essiivi kokoelmana kokoelmina
translatiivi kokoelmaksi kokoelmiksi
abessiivi kokoelmatta kokoelmitta
instruktiivi kokoelmin
komitatiivi kokoelmine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

Antero Wareliuksen käyttöön ottama uudissana[2]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10
  2. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.