SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

komeetta (9-C)

 
Komeetta
  1. pääasiassa jäästä koostuva aurinkokunnan kappale, jonka ympärillä on Auringon säteilyn irrottama koma ja kaasu- tai pölypyrstö

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkomeːtːɑ/
  • tavutus: ko‧meet‧ta

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi komeetta komeetat
genetiivi komeetan komeettojen
(komeettain)
partitiivi komeettaa komeettoja
akkusatiivi komeetta;
komeetan
komeetat
sisäpaikallissijat
inessiivi komeetassa komeetoissa
elatiivi komeetasta komeetoista
illatiivi komeettaan komeettoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi komeetalla komeetoilla
ablatiivi komeetalta komeetoilta
allatiivi komeetalle komeetoille
muut sijamuodot
essiivi komeettana komeettoina
translatiivi komeetaksi komeetoiksi
abessiivi komeetatta komeetoitta
instruktiivi komeetoin
komitatiivi komeettoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo komeeta-
vahva vartalo komeetta-
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa