komeetta
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- pääasiassa jäästä koostuva aurinkokunnan kappale, jonka ympärillä on Auringon säteilyn irrottama koma ja kaasu- tai pölypyrstö
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkomeːtːɑ/
- tavutus: ko‧meet‧ta
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | komeetta | komeetat |
| genetiivi | komeetan | komeettojen (komeettain) |
| partitiivi | komeettaa | komeettoja |
| akkusatiivi | komeetta; komeetan |
komeetat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | komeetassa | komeetoissa |
| elatiivi | komeetasta | komeetoista |
| illatiivi | komeettaan | komeettoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | komeetalla | komeetoilla |
| ablatiivi | komeetalta | komeetoilta |
| allatiivi | komeetalle | komeetoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | komeettana | komeettoina |
| translatiivi | komeetaksi | komeetoiksi |
| abessiivi | komeetatta | komeetoitta |
| instruktiivi | – | komeetoin |
| komitatiivi | – | komeettoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | komeeta- | |
| vahva vartalo | komeetta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. aurinkokunnan kappale, jonka ympärillä on koma ja pyrstö
|