pöly
 |
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
pöly (1)
- hyvin hienojakoinen aine, jolle ilmassa leijuminen on ominaista
TaivutusMuokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pöly | pölyt |
| genetiivi | pölyn | pölyjen |
| partitiivi | pölyä | pölyjä |
| akkusatiivi | pöly; pölyn |
pölyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pölyssä | pölyissä |
| elatiivi | pölystä | pölyistä |
| illatiivi | pölyyn | pölyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pölyllä | pölyillä |
| ablatiivi | pölyltä | pölyiltä |
| allatiivi | pölylle | pölyille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pölynä | pölyinä |
| translatiivi | pölyksi | pölyiksi |
| abessiivi | pölyttä | pölyittä |
| instruktiivi | – | pölyin |
| komitatiivi | – | pölyine- + omistusliite |
KäännöksetMuokkaa
1. hyvin hienojakoinen aine, jolle ilmassa leijuminen on ominaista
Liittyvät sanatMuokkaa
SynonyymitMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
- pölynpitävä
- pölytiivis
- adjektiivit: pölyinen
- substantiivit: pölytys, pölyte, pölyisyys
- verbit: pölyttyä, pölyttää, pölytä, pölyyntyä, pölyyttää
YhdyssanatMuokkaa
eläinpöly, hiilipöly, homepöly, huonepöly, hölynpöly, itiöpöly, jauhonpöly, kivipöly, metallipöly, pölyharja, pölyhiukkanen, pölyhuisku, pölykammio, pölykansi, pölykapseli, pölykasetti, pölykerros, pölykeuhko, pölyliina, pölymoppi, pölynimuri, pölynkerääjä, pölynpesä, pölynpitävä, pölynsitomisaine, pölypatsas, pölypilvi, pölypunkki, pölypussi, pölyriepu, pölyrätti, pölysokeri, pölytiivis, siitepöly, suhdannepöly