komplementti

SuomiMuokkaa

 
A:n komplementti [2] sisältää kaikki ne perusjoukon U alkiot, jotka eivät kuulu A:han.

SubstantiiviMuokkaa

komplementti (5-C)

Katso artikkeli Komplementti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. täydennys, lisäys
  2. (logiikka) vastakohta, kaikki se mikä ei kuulu johonkin joukkoon
  3. (kielitiede) määrite

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkompleˌment̪ːi/, [ˈkʷo̞mple̞ˌme̞n̪t̪ːi]
  • tavutus: komp‧le‧ment‧ti

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi komplementti komplementit
genetiivi komplementin komplementtien
(komplementtein)
partitiivi komplementtia komplementteja
akkusatiivi komplementti;
komplementin
komplementit
sisäpaikallissijat
inessiivi komplementissa komplementeissa
elatiivi komplementista komplementeista
illatiivi komplementtiin komplementteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi komplementilla komplementeilla
ablatiivi komplementilta komplementeilta
allatiivi komplementille komplementeille
muut sijamuodot
essiivi komplementtina komplementteina
translatiivi komplementiksi komplementeiksi
abessiivi komplementitta komplementeitta
instruktiivi komplementein
komitatiivi komplementteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo komplementi-
vahva vartalo komplementti-
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

komplementtikulma, komplementtiväri

VieruskäsitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa