konstruktio

Suomi

Substantiivi

konstruktio (3)

1. rakennelma
2. (filosofia) ajatusrakennelma; ideaaliobjekti, joka on olemassa vain henkilön omassa mielessä ja tulkinta sen olemassaolosta (joka ei ole fyysinen tosiseikka) on riippuvainen henkilön mielestä

   Psykiatrit ovat älykkäitä ja korkeasti koulutettuja ihmisiä, koska he työskentelevät pääasiassa konstruktioiden parissa.

   Maailman yleisin konstruktio lie se, onko joku 10-vuotias lapsi täsmällisesti 'tyttö' vai 'poika'.

   Psykopatia on itse asiassa Hervey Cleckleyn ja Robert O'Haren konstruktio.

   Sukupuoli on vain sosiaalinen konstruktio, vai onko?

Ääntäminen

• IPA: /ˈkonst̪rukˌt̪io/
• tavutus: konst‧ruk‧ti‧o / kon‧struk‧ti‧o

Käännökset

1. rakennelma

englanti: construction

2. ajatusrakennelma, filosofia

englanti: construct

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: rekonstruktio

Sanueen sanat

• adjektiivit: konstruktiivinen
• verbit: konstruoida

Sanaliitot

• sosiaalinen konstruktio

Aiheesta muualla

• konstruktio Kielitoimiston sanakirjassa
• konstruktio Tieteen termipankissa
• konstruktio Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 256 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa