rekonstruktio
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarekonstruktio (3)
- jälleenrakentaminen
- se, mikä on jälleenrakennettu
- ennallistaminen, entisöinti
- se, mikä on entisöity
- (oikeustiede) mahdollisten uusien aihetodisteiden havaitsemiseksi laadittava mahdollisimman tarkka puolidokumentaarinen jäljitelmä aidosta tapahtumasta tai tilanteesta
- (oikeustiede) eräissä maissa lopetettavan yrityksen toiminnan ja varallisuuden siirto uuden yhtiön nimiin
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrekonst̪ˌrukt̪io/
- tavutus: re‧konst‧ruk‧ti‧o / re‧kon‧struk‧ti‧o
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rekonstruktio | rekonstruktiot |
| genetiivi | rekonstruktion | rekonstruktioiden rekonstruktioitten |
| partitiivi | rekonstruktiota | rekonstruktioita |
| akkusatiivi | rekonstruktio; rekonstruktion |
rekonstruktiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rekonstruktiossa | rekonstruktioissa |
| elatiivi | rekonstruktiosta | rekonstruktioista |
| illatiivi | rekonstruktioon | rekonstruktioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rekonstruktiolla | rekonstruktioilla |
| ablatiivi | rekonstruktiolta | rekonstruktioilta |
| allatiivi | rekonstruktiolle | rekonstruktioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rekonstruktiona | rekonstruktioina |
| translatiivi | rekonstruktioksi | rekonstruktioiksi |
| abessiivi | rekonstruktiotta | rekonstruktioitta |
| instruktiivi | – | rekonstruktioin |
| komitatiivi | – | rekonstruktioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rekonstruktio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. se, mikä on rekonstruoitu; ennallistus
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaSanueen sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- rekonstruktio Kielitoimiston sanakirjassa
- rekonstruktio Tieteen termipankissa