Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kontraktio (3)

  1. supistuminen, kutistuminen
    Kontraktioteorian mukaan johtuvat maankuoren liikkeet maan jähmettymisestä. Vanhempina geologisina aikoina on maankuori ollut hyvin ohut, ja maa on ollut silloin kooltaan suurempi kuin nykyään. Kun sitten maa vähitellen jähmettyi, kutistui se samalla ja alkuperäinen kuori rypistyi poimuiseksi kuten kuivaneen hedelmän kuori. Poimuvuoret ovat siis vanhuuden ryppyjä maan kasvoilla.[1]

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kontraktio kontraktiot
genetiivi kontraktion kontraktioiden
kontraktioitten
partitiivi kontraktiota kontraktioita
akkusatiivi kontraktio;
kontraktion
kontraktiot
sisäpaikallissijat
inessiivi kontraktiossa kontraktioissa
elatiivi kontraktiosta kontraktioista
illatiivi kontraktioon kontraktioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kontraktiolla kontraktioilla
ablatiivi kontraktiolta kontraktioilta
allatiivi kontraktiolle kontraktioille
muut sijamuodot
essiivi kontraktiona kontraktioina
translatiivi kontraktioksi kontraktioiksi
abessiivi kontraktiotta kontraktioitta
instruktiivi kontraktioin
komitatiivi kontraktioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kontraktio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Hänninen, Kaarlo & Kivirikko, K. E. Yleismaantiede. Kuopio. 1920: s. 50