kontraktio
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kontraktio (3)
- supistuminen, kutistuminen
- Kontraktioteorian mukaan johtuvat maankuoren liikkeet maan jähmettymisestä. Vanhempina geologisina aikoina on maankuori ollut hyvin ohut, ja maa on ollut silloin kooltaan suurempi kuin nykyään. Kun sitten maa vähitellen jähmettyi, kutistui se samalla ja alkuperäinen kuori rypistyi poimuiseksi kuten kuivaneen hedelmän kuori. Poimuvuoret ovat siis vanhuuden ryppyjä maan kasvoilla.[1]
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kontraktio | kontraktiot |
genetiivi | kontraktion | kontraktioiden kontraktioitten |
partitiivi | kontraktiota | kontraktioita |
akkusatiivi | kontraktio; kontraktion |
kontraktiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kontraktiossa | kontraktioissa |
elatiivi | kontraktiosta | kontraktioista |
illatiivi | kontraktioon | kontraktioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kontraktiolla | kontraktioilla |
ablatiivi | kontraktiolta | kontraktioilta |
allatiivi | kontraktiolle | kontraktioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kontraktiona | kontraktioina |
translatiivi | kontraktioksi | kontraktioiksi |
abessiivi | kontraktiotta | kontraktioitta |
instruktiivi | – | kontraktioin |
komitatiivi | – | kontraktioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kontraktio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. supistuminen, kutistuminen
|
|
Aiheesta muualla muokkaa
- kontraktio Tieteen termipankissa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hänninen, Kaarlo & Kivirikko, K. E. Yleismaantiede. Kuopio. 1920: s. 50