Katso myös: Korento

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

korento (1-J)

  1. kannin, yksin tai kaksin kantamiseen käytettävä riuku
    Olalla tai hartioilla kantaen voidaan taakkaa kuljettaa pitkän korennon molemmissa päissä.
    Ennen korvoa kannettiin kaksin rinnakkain laittamalla korento korvien läpi ja kannateltiin päistä käsin.
  2. eräisiin esimerkiksi suden-, muurahais-, harso-, kaisla-, vaha-, koski-, kärsä-, lumi-, skorpioni- tai päivänkorentoihin kuuluva hyönteislaji (Insecta) tai sellaisen yksilö

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkorent̪o/
  • tavutus: ko‧ren‧to

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi korento korennot
genetiivi korennon korentojen
partitiivi korentoa korentoja
akkusatiivi korento;
korennon
korennot
sisäpaikallissijat
inessiivi korennossa korennoissa
elatiivi korennosta korennoista
illatiivi korentoon korentoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi korennolla korennoilla
ablatiivi korennolta korennoilta
allatiivi korennolle korennoille
muut sijamuodot
essiivi korentona korentoina
translatiivi korennoksi korennoiksi
abessiivi korennotta korennoitta
instruktiivi korennoin
komitatiivi korentoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo korenno-
vahva vartalo korento-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
  • (murteellinen) korenko (kantoväline)
Yhdyssanat muokkaa

elokorento, harsokorento, hukankorento, idänkirsikorento, immenkorento, jokikorento, kaislakorento, keijukorento, keisarikorento, kiiltokorento, kirvakorento, koskikorento, käärmekorento, lampikorento, liitokorento, muurahaiskorento, neidonkorento, purokorento, pyykkikorento, päivänkorento, sinikorento, sudenkorento, sulkakoipikorento, syyskorento, tytönkorento, ukonkorento, vaskikorento, verikorento, välkekorento

Aiheesta muualla muokkaa

  • korento Kielitoimiston sanakirjassa

Ido muokkaa

Substantiivi muokkaa

korento

  1. sähkövirta