korpi
Katso myös: Korpi |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- suotyyppi, jolla kasvaa puita, enimmäkseen kuusta ja koivua
- (arkikieltä) syrjäseutu, alue joka on kaukana tiheämmästä asutuksesta
- muuttaa asumaan korpeen
- asua korvessa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkorpi/
- tavutus: kor‧pi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | korpi | korvet |
genetiivi | korven | korpien (korpein) |
partitiivi | korpea | korpia |
akkusatiivi | korpi; korven |
korvet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | korvessa | korvissa |
elatiivi | korvesta | korvista |
illatiivi | korpeen | korpiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | korvella | korvilla |
ablatiivi | korvelta | korvilta |
allatiivi | korvelle | korville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | korpena | korpina |
translatiivi | korveksi | korviksi |
abessiivi | korvetta | korvitta |
instruktiivi | – | korvin |
komitatiivi | – | korpine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | korve- | |
vahva vartalo | korpe- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. suotyyppi, jolla kasvaa puita, enimmäkseen kuusta ja koivua
|
2. syrjäseutu, korpi, takahikiä, perähikiä
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaakangaskorpi, korpihotelli, korpi-imarre, korpikansa, korpikuusi, korpilaki, korpilakko, korpimaa, korpimaisema, korpimetsä, korpimetso, korpiniitty, korpipaatsama, korpiroju, korpisärki, korpisoturi, korpisuo, korpitaipale, korpitaival, korpivaellus, lehtokorpi, lettokorpi, nevakorpi, ruohokorpi
Muut
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaSerbia
muokkaaSubstantiivi
muokkaakorpi