kuusi

Katso myös: Kuusi

Katso artikkeli 6 (luku) Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

NumeraaliMuokkaa

kuusi (27)

(kardinaaliluku) numero 6, roomalaisilla numeroilla merkittynä VI, luku viiden ja seitsemän välissä; vastaava järjestysluku: kuudes

ÄäntäminenMuokkaa

IPA: [ˈkʷuːsi]

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kuusi	kuudet
genetiivi	kuuden	kuusien (kuutten)
partitiivi	kuutta	kuusia
akkusatiivi	kuusi; kuuden	kuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	kuudessa	kuusissa
elatiivi	kuudesta	kuusista
illatiivi	kuuteen	kuusiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kuudella	kuusilla
ablatiivi	kuudelta	kuusilta
allatiivi	kuudelle	kuusille
muut sijamuodot
essiivi	kuutena	kuusina
translatiivi	kuudeksi	kuusiksi
abessiivi	kuudetta	kuusitta
instruktiivi	–	kuusin
komitatiivi	–	kuusine

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	6	6:t
genetiivi	6:n	6:ien
partitiivi	6:ta	6:ia
akkusatiivi	6; 6:n	6:t
sisäpaikallissijat
inessiivi	6:ssa	6:issa
elatiivi	6:sta	6:ista
illatiivi	6:een	6:iin
ulkopaikallissijat
adessiivi	6:lla	6:illa
ablatiivi	6:lta	6:ilta
allatiivi	6:lle	6:ille
muut sijamuodot
essiivi	6:na	6:ina
translatiivi	6:ksi	6:iksi
abessiivi	6:tta	6:itta
instruktiivi	–	6:in
komitatiivi	–	6:ine

EtymologiaMuokkaa

kantauralin *kutte ~ *kuute (UEW)

KäännöksetMuokkaa

1. numeraali 6

abhaasi: фба
adyge: хы
alasaksa: söss
albania: gjashtë
aragonia: seis
asturia: seis
azeri: altı
bulgaria: шест
englanti: six
ersä: кото [koto]
espanja: seis
esperanto: ses
heprea: שִׁישָׁה m., שֵׁשׁ f.
hollanti: zes
inarinsaame: kuttâ
inkeroinen: kuusi
italia: sei
jiddi: זעקס [zeks]
kannada: ಆರು
kiina: 六 [liù]
koltansaame: kutt
kreikka: έξι
latina: sex
latvia: seši

liivi: kūž
norja: seks
novial: six
portugali: seis
puola: sześć
ranska: six
romani (Suomen): ȟou, šou
romania: şase
ruotsi: sex
saksa: sechs
sardi: ses
slovakki: šesť
tanska: seks
thai: หก
tšekki: šest
turkki: altı
turkmeeni: alty
ukraina: шість
unkari: hat
uzbekki: olti
venäjä: шесть f.
vepsä: kuz'
viro: kuus
võro: kuus

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

iltakuusi, kuusikanta, kuusikulmio, kuusikymmentä, kuusisataa, kuusitahokas, kuusitoista, kuusivuotias, kuusimitta

SubstantiiviMuokkaa

kuusi (24)

kuusipuu, kuusten suvun (Picea) puu
erityisesti metsäkuusi (Picea abies)

ÄäntäminenMuokkaa

IPA: /ˈkuːsi/, [ˈkʷuːsi]

tavutus: kuu‧si

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kuusi	kuuset
genetiivi	kuusen	kuusien kuusten
partitiivi	kuusta	kuusia
akkusatiivi	kuusi; kuusen	kuuset
sisäpaikallissijat
inessiivi	kuusessa	kuusissa
elatiivi	kuusesta	kuusista
illatiivi	kuuseen	kuusiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kuusella	kuusilla
ablatiivi	kuuselta	kuusilta
allatiivi	kuuselle	kuusille
muut sijamuodot
essiivi	kuusena (kuusna)	kuusina
translatiivi	kuuseksi	kuusiksi
abessiivi	kuusetta	kuusitta
instruktiivi	–	kuusin
komitatiivi	–	kuusine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kuuse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kuus-

EtymologiaMuokkaa

kantauralin *kuse tai *kose; Vastineita sukukielissä: karjalan ja vatjan kuusi, viron kuusk, pohjoissaamen guossa, ersän ja mokšan куз (kuz), niittymarin ja vuorimarin кож (kož), udmurtin кыз (kyz), komisyrjäänin коз (koz), mansin хо̄вт (howt), hantin hol, nenetsin хады (hādī) ja selkupin ӄут (qūt). Kirjakielessä sana esiintyy jo Agricolalla.^[1]

KäännöksetMuokkaa

1. Picea-suvun puu

abhaasi: аԥсаӡ
armenia: եղեւնի [ełewni]
azeri: küknar
englanti: spruce
ersä: куз [ kuz]
espanja: abeto
heprea: אַשּׁוּחִית f.
italia: abete m., abeto m., peccio m.
karjala: kuusi
kiltinänsaame: кӯсс [kuːsː]
koltansaame: kuõss
komipermjakki: кӧз [kəz]
komisyrjääni: коз [koz]
latvia: egle
liivi: kūzõz
livvi: kuuzi
mansi: хо̄вт [χoːwt]
mokša: куз [kuz]
nenetsi: хады [xɑdɨ]
nganasan: коˮ [koʔ]

niittymari: кож [koʒ]
norja (bokmål): gran m./f.
norja (nynorsk): gran f.
novial: abiete
pohjoissaame: guossa
portugali: abeto
ranska: épicéa
ruotsi: gran
saksa: Fichte f.
selkuppi: ӄут [qut]
tšekki: smrk
tundraenetsi: казы [kazɨ]
turkki: ladin
udmurtti: кыз [kɨz]
unkari: lucfenyő
venäjä: ель
vepsä: kuz'
viro: kuusk
vuorimari: кож [koʒ]

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

substantiivit: kuusikko, kuusio
verbit: kuusettua

YhdyssanatMuokkaa

harjakuusi, hevonkuusi, hopeakuusi, jalokuusi, joulukuusi, kitukuusi, korpikuusi, kuusenhako, kuusenhavu, kuusenjalka, kuusenkerkkä, kuusenkynsikääpä, kuusenkynttilä, kuusenkäpy, kuusenkääpä, kuusenleppärousku, kuusennaava, kuusenneulanen, kuusenneulasnahikas, kuusennäre, kuusenpunikkitatti, kuusensuomuorakas, kuusensuopursuruoste, kuusiaita, kuusihalko, kuusijuhla, kuusilauta, kuusimetsä, kuusipeura, kuusipuu, käärmekuusi, lehtikuusi, marjakuusi, metsäkuusi, okakuusi, pöytäkuusi, saksankuusi,

IdiomitMuokkaa

joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

kuusi Kielitoimiston sanakirjassa

SubstantiiviMuokkaa

kuusi

(taivutusmuoto) sanasta kuu + -si
(taivutusmuoto) genetiivi sanasta kuu + -si
(taivutusmuoto) monikko sanasta kuu + -si

VatjaMuokkaa

NumeraaliMuokkaa

kuusi

(kardinaaliluku) kuusi, lukua 6 vastaava sana

Liittyvät sanatMuokkaa

kuvvõiᴢ (kardinaalilukua vastaava järjestysluku)

SubstantiiviMuokkaa

kuusi

kuusi (puu)

Aiheesta muuallaMuokkaa

kuusi Eesti Keele Instituutin vatjan kielen sanakirjassa (viroksi)

↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 264. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.

[1] Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 264. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.

[1]