kuusi
 |
Suomi
muokkaa
Numeraali
muokkaakuusi (27)
- (kardinaaliluku) numero 6, roomalaisilla numeroilla merkittynä VI, luku viiden ja seitsemän välissä; vastaava järjestysluku: kuudes
Ääntäminen
muokkaa- IPA: [ˈkʷuːsi]
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuusi | kuudet |
| genetiivi | kuuden | kuusien (kuutten) |
| partitiivi | kuutta | kuusia |
| akkusatiivi | kuusi; kuuden |
kuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuudessa | kuusissa |
| elatiivi | kuudesta | kuusista |
| illatiivi | kuuteen | kuusiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuudella | kuusilla |
| ablatiivi | kuudelta | kuusilta |
| allatiivi | kuudelle | kuusille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuutena | kuusina |
| translatiivi | kuudeksi | kuusiksi |
| abessiivi | kuudetta | kuusitta |
| instruktiivi | – | kuusin |
| komitatiivi | – | kuusine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kuude- | |
| vahva vartalo | kuute- | |
| konsonantti- vartalo |
kuut- | |
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | 6 | 6:t |
| genetiivi | 6:n | 6:ien |
| partitiivi | 6:ta | 6:ia |
| akkusatiivi | 6; 6:n | 6:t |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | 6:ssa | 6:issa |
| elatiivi | 6:sta | 6:ista |
| illatiivi | 6:een | 6:iin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | 6:lla | 6:illa |
| ablatiivi | 6:lta | 6:ilta |
| allatiivi | 6:lle | 6:ille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | 6:na | 6:ina |
| translatiivi | 6:ksi | 6:iksi |
| abessiivi | 6:tta | 6:itta |
| instruktiivi | – | 6:in |
| komitatiivi | – | 6:ine |
Etymologia
muokkaakantauralin kutte ~ *kuute (UEW)
Käännökset
muokkaa1. numeraali 6
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaSubstantiivi
muokkaa
kuusi (24)
- kuusipuu, kuusten suvun (Picea) puu
- erityisesti metsäkuusi (Picea abies)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkuːsi/, [ˈkʷuːsi]
- tavutus: kuu‧si
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuusi | kuuset |
| genetiivi | kuusen | kuusien kuusten |
| partitiivi | kuusta | kuusia |
| akkusatiivi | kuusi; kuusen |
kuuset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuusessa | kuusissa |
| elatiivi | kuusesta | kuusista |
| illatiivi | kuuseen | kuusiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuusella | kuusilla |
| ablatiivi | kuuselta | kuusilta |
| allatiivi | kuuselle | kuusille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuusena (kuusna) |
kuusina |
| translatiivi | kuuseksi | kuusiksi |
| abessiivi | kuusetta | kuusitta |
| instruktiivi | – | kuusin |
| komitatiivi | – | kuusine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuuse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kuus- | |
Etymologia
muokkaakantauralin kuse tai *kose; Vastineita sukukielissä: karjalan ja vatjan kuusi, viron kuusk, pohjoissaamen guossa, ersän ja mokšan куз (kuz), niittymarin ja vuorimarin кож (kož), udmurtin кыз (kyz), komisyrjäänin коз (koz), mansin хо̄вт (howt), hantin hol, nenetsin хады (hādī) ja selkupin ӄут (qūt). Kirjakielessä sana esiintyy jo Agricolalla.[1]
Käännökset
muokkaa1. Picea-suvun puu
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaaharjakuusi, hevonkuusi, hopeakuusi, jalokuusi, joulukuusi, kitukuusi, korpikuusi, kuusenhako, kuusenhavu, kuusenjalka, kuusenkerkkä, kuusenkynsikääpä, kuusenkynttilä, kuusenkäpy, kuusenkääpä, kuusenleppärousku, kuusennaava, kuusenneulanen, kuusenneulasnahikas, kuusennäre, kuusenpunikkitatti, kuusensuomuorakas, kuusensuopursuruoste, kuusiaita, kuusihalko, kuusijuhla, kuusilauta, kuusimetsä, kuusipeura, kuusipuu, kuusityräkki, käärmekuusi, lehtikuusi, marjakuusi, metsäkuusi, okakuusi, pöytäkuusi, saksankuusi
Idiomit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kuusi Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
muokkaaVatja
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 264. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.