kuutonen
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaakuutonen (38)
- (arkikieltä) kuuden numero, numero 6; numerolla kuusi merkitty tai järjestetty
- Tämän linjan numero on kuutonen.
- (musiikki, arkikieltä) suuri seksti, erityisesti soinnuissa, harmonioissa tai melodioissa
- Kuutonen toimii ykkösasteen mollisoinnussa yllättävän hyvinkin, vaikka nelosasteen sointu on sekin mollisointu tässä kappaleessa.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkuːt̪onen/
- tavutus: kuu‧to‧nen
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuutonen | kuutoset |
| genetiivi | kuutosen | kuutosten kuutosien |
| partitiivi | kuutosta | kuutosia |
| akkusatiivi | kuutonen; kuutosen |
kuutoset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuutosessa | kuutosissa |
| elatiivi | kuutosesta | kuutosista |
| illatiivi | kuutoseen | kuutosiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuutosella | kuutosilla |
| ablatiivi | kuutoselta | kuutosilta |
| allatiivi | kuutoselle | kuutosille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuutosena (kuutosna) |
kuutosina |
| translatiivi | kuutoseksi | kuutosiksi |
| abessiivi | kuutosetta | kuutositta |
| instruktiivi | – | kuutosin |
| komitatiivi | – | kuutosine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuutose- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kuutos- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- prefiksit: kuutois-
Yhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kuutonen Kielitoimiston sanakirjassa