Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Kotka
Wikipedia
Katso artikkeli Kotka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kotka (10)

  1. suurikokoisia päiväpetolintuja suvuissa kotkat (Aquila), merikotkat (Haliaeetus), pikkukotkat ja jalokotkat. Kotkiksi nimitetään myös useita muita haukkojen (Accipitridae) heimoon kuuluvien sukujen lintuja.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkot̪kɑ/
  • tavutus: kot‧ka

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kotka kotkat
genetiivi kotkan kotkien
(kotkain)
partitiivi kotkaa kotkia
akkusatiivi kotka;
kotkan
kotkat
sisäpaikallissijat
inessiivi kotkassa kotkissa
elatiivi kotkasta kotkista
illatiivi kotkaan kotkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kotkalla kotkilla
ablatiivi kotkalta kotkilta
allatiivi kotkalle kotkille
muut sijamuodot
essiivi kotkana kotkina
translatiivi kotkaksi kotkiksi
abessiivi kotkatta kotkitta
instruktiivi kotkin
komitatiivi kotkine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

omaperäinen sana, jolla on vastineita etäsukukielissä[1]; Kirjakielessä sana esiintyy jo Agricolalla.[2].

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
SynonyymitMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

Kotkasumu, aarnikotka, arokotka, filippiinienkotka, gasellikotka, harjakotka, jalokotka, kaksoiskotka, kalakotka, keisarikotka, kiilapyrstökotka, kiljukotka, kondorikotka, korppikotka, kotkankatse, kotkannenä, kotkanpesä, kotkansiipi, kotkansilmä, käärmekotka, liitokotka, maakotka, merikotka, mustakotka, mäkikotka, papuankotka, pikkukotka, punavatsakotka, rosvokotka, rotkokotka, savannikotka, sirokotka, töyhtökotka, valkokotka, valkopäämerikotka, vuorikotka

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kotka Kielitoimiston sanakirjassa
  • kotka Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa

PuolaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kotka f.

  1. kissa (naaras)

Liittyvät sanatMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. {{{s}}}. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X. 33
  2. Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. {{{s}}}. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X. 52