kyöpeli
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (vanhentunut) aave, haamu, henkiolento
- Ja kuin opetuslapset näkivät hänen merellä käyvän, peljästyivät he, ja sanoivat: kyöpeli se on; ja huusivat pelvon tähden. (Matteuksen Evankeliumi (1776) 14:26)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkyø̯peli/
- tavutus: kyö‧pe‧li
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kyöpeli | kyöpelit |
| genetiivi | kyöpelin | kyöpelien kyöpeleiden kyöpeleitten |
| partitiivi | kyöpeliä | kyöpeleitä kyöpelejä |
| akkusatiivi | kyöpeli; kyöpelin |
kyöpelit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kyöpelissä | kyöpeleissä |
| elatiivi | kyöpelistä | kyöpeleistä |
| illatiivi | kyöpeliin | kyöpeleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kyöpelillä | kyöpeleillä |
| ablatiivi | kyöpeliltä | kyöpeleiltä |
| allatiivi | kyöpelille | kyöpeleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kyöpelinä | kyöpeleinä |
| translatiivi | kyöpeliksi | kyöpeleiksi |
| abessiivi | kyöpelittä | kyöpeleittä |
| instruktiivi | – | kyöpelein |
| komitatiivi | – | kyöpeleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kyöpeli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kyöpeli Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6