Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kytkyt (43)

  1. väline, jolla eläin kytketään paikalleen esimerkiksi navetassa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkyt̪kyt̪/
  • tavutus: kyt‧kyt

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kytkyt kytkyet
genetiivi kytkyen kytkyiden
kytkyitten
partitiivi kytkyttä kytkyitä
akkusatiivi kytkyt;
kytkyen
kytkyet
sisäpaikallissijat
inessiivi kytkyessä kytkyissä
elatiivi kytkyestä kytkyistä
illatiivi kytkyeen kytkyisiin
kytkyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kytkyellä kytkyillä
ablatiivi kytkyeltä kytkyiltä
allatiivi kytkyelle kytkyille
muut sijamuodot
essiivi kytkyenä kytkyinä
translatiivi kytkyeksi kytkyiksi
abessiivi kytkyettä kytkyittä
instruktiivi kytkyin
komitatiivi kytkyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kytkye-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kytkyt-

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kytkyt Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi muokkaa

kytkyt

  1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivi sanasta kytky
  2. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivi sanasta kytky