Wikipedia
Katso artikkeli Navetta Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Navetta

Substantiivi

muokkaa

navetta (14-C)

  1. eläinsuoja lehmille ja muulle nautakarjalle

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈnɑʋet̪ːɑ/, [ˈnɑ̝ʋe̞t̪ːɑ̝]
  • tavutus: na‧vet‧ta

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi navetta navetat
genetiivi navetan navetoiden
navetoitten
navettojen
(navettain)
partitiivi navettaa navetoita
navettoja
akkusatiivi navetta;
navetan
navetat
sisäpaikallissijat
inessiivi navetassa navetoissa
elatiivi navetasta navetoista
illatiivi navettaan navettoihin
navetoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi navetalla navetoilla
ablatiivi navetalta navetoilta
allatiivi navetalle navetoille
muut sijamuodot
essiivi navettana navettoina
navetoina
translatiivi navetaksi navetoiksi
abessiivi navetatta navetoitta
instruktiivi navetoin
komitatiivi navetoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo naveta-
vahva vartalo navetta-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

johdos germaanisesta lainasanasta nauta[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kivinavetta, lammasnavetta, navettalöytö, navettarakennus, navettaruokinta, parsinavetta

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 342. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.