SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

navetta (14-C)

  1. eläinsuoja lehmille ja muulle nautakarjalle

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: [ˈnɑ̝ʋe̞t̪ːɑ̝]

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi navetta navetat
genetiivi navetan navetoiden
navetoitten
navettojen
(navettain)
partitiivi navettaa navetoita
navettoja
akkusatiivi navetta;
navetan
navetat
sisäpaikallissijat
inessiivi navetassa navetoissa
elatiivi navetasta navetoista
illatiivi navettaan navettoihin
navetoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi navetalla navetoilla
ablatiivi navetalta navetoilta
allatiivi navetalle navetoille
muut sijamuodot
essiivi navettana navettoina
navetoina
translatiivi navetaksi navetoiksi
abessiivi navetatta navetoitta
instruktiivi navetoin
komitatiivi navetoine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

johdos germaanisesta lainasanasta nauta[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

kivinavetta, lammasnavetta, navettarakennus, navettaruokinta, parsinavetta

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 342. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.