läheinen
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaaläheinen (38) (komparatiivi läheisempi, superlatiivi läheisin) (taivutus[luo])
- lähellä sijaitseva
- Kävimme Jonin kanssa läheisellä kioskilla.
- joka ei poikkea toisesta paljoa, lähes samanlainen
- Tšekin kieli on läheistä sukua slovakille.
- lähelle hyväksyttyjen keskeinen, intiimi
- Heillä oli läheinen suhde.
- Olitteko te läheisiäkin?
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlæhei̯nen/
- tavutus: lä‧hei‧nen
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaasukasläheinen, kansalaisläheinen, tuttavallinen, läheisesti lähistö
Synonyymit
muokkaaVastakohdat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adverbit: läheisesti
- substantiivit: läheisyys
Aiheesta muualla
muokkaa- läheinen Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
muokkaa- henkilö, joka on sukua tai muuten erityisen tärkeä
- Kaikkia naapureitani en halua laskea kuuluvaksi läheisiini.
- Siunaus toimitettiin läheisten läsnä ollessa.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | läheinen | läheiset |
genetiivi | läheisen | läheisten läheisien |
partitiivi | läheistä | läheisiä |
akkusatiivi | läheinen; läheisen |
läheiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | läheisessä | läheisissä |
elatiivi | läheisestä | läheisistä |
illatiivi | läheiseen | läheisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | läheisellä | läheisillä |
ablatiivi | läheiseltä | läheisiltä |
allatiivi | läheiselle | läheisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | läheisenä (läheisnä) |
läheisinä |
translatiivi | läheiseksi | läheisiksi |
abessiivi | läheisettä | läheisittä |
instruktiivi | – | läheisin |
komitatiivi | – | läheisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | läheise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
läheis- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka on sukua tai muuten erityisen tärkeä
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- Artikkeli 698 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa