lakkolainen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalakkolainen (38)
- lakossa oleva henkilö, lakkoilija
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlɑkːoˌlɑi̯nen/
- tavutus: lak‧ko‧lai‧nen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lakkolainen | lakkolaiset |
genetiivi | lakkolaisen | lakkolaisten lakkolaisien |
partitiivi | lakkolaista | lakkolaisia |
akkusatiivi | lakkolainen; lakkolaisen |
lakkolaiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lakkolaisessa | lakkolaisissa |
elatiivi | lakkolaisesta | lakkolaisista |
illatiivi | lakkolaiseen | lakkolaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lakkolaisella | lakkolaisilla |
ablatiivi | lakkolaiselta | lakkolaisilta |
allatiivi | lakkolaiselle | lakkolaisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lakkolaisena (lakkolaisna) |
lakkolaisina |
translatiivi | lakkolaiseksi | lakkolaisiksi |
abessiivi | lakkolaisetta | lakkolaisitta |
instruktiivi | – | lakkolaisin |
komitatiivi | – | lakkolaisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lakkolaise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
lakkolais- |
Käännökset
muokkaa1. lakossa oleva henkilö, lakkoilija
Ks. lakkoilija |
Aiheesta muualla
muokkaa- lakkolainen Kielitoimiston sanakirjassa