Katso myös: Lampuoti
Katso artikkeli Lampuoti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

lampuoti (5-F)[1]

  1. (historia) vuokraviljelijä, joka oli vuokrannut kokonaisen manttaaliin pannun, hallinnoltaan päätalon alaisen, tilan, jonka vuokra-aika oli 25–100 vuotta

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑmpuˌot̪i/
  • tavutus: lam‧pu‧o‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lampuoti lampuodit
genetiivi lampuodin lampuotien
(lampuotein)
partitiivi lampuotia lampuoteja
akkusatiivi lampuoti;
lampuodin
lampuodit
sisäpaikallissijat
inessiivi lampuodissa lampuodeissa
elatiivi lampuodista lampuodeista
illatiivi lampuotiin lampuoteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lampuodilla lampuodeilla
ablatiivi lampuodilta lampuodeilta
allatiivi lampuodille lampuodeille
muut sijamuodot
essiivi lampuotina lampuoteina
translatiivi lampuodiksi lampuodeiksi
abessiivi lampuoditta lampuodeitta
instruktiivi lampuodein
komitatiivi lampuoteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo lampuodi-
vahva vartalo lampuoti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

lampuotitila

Aiheesta muualla

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

lampuoti (5-F)

  1. mikä tahansa lampuotien sukuun (Cupha) kuuluva aurinkoperhosten laji tai sellaisen yksilö

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-F