mäkitupalainen

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

mäkitupalainen (38)[1]

  1. maaseudun palkollisia, jotka 1700-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkupuolelle asuivat pienissä vuokratuvissa isäntänsä mailla, ei torppari, v. 1909 lähtien vuokralainen mäkitupa-alueella

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mäkitupalainen mäkitupalaiset
genetiivi mäkitupalaisen mäkitupalaisten
mäkitupalaisien
partitiivi mäkitupalaista mäkitupalaisia
akkusatiivi mäkitupalainen;
mäkitupalaisen
mäkitupalaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi mäkitupalaisessa mäkitupalaisissa
elatiivi mäkitupalaisesta mäkitupalaisista
illatiivi mäkitupalaiseen mäkitupalaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi mäkitupalaisella mäkitupalaisilla
ablatiivi mäkitupalaiselta mäkitupalaisilta
allatiivi mäkitupalaiselle mäkitupalaisille
muut sijamuodot
essiivi mäkitupalaisena
(mäkitupalaisna)
mäkitupalaisina
translatiivi mäkitupalaiseksi mäkitupalaisiksi
abessiivi mäkitupalaisetta mäkitupalaisitta
instruktiivi mäkitupalaisin
komitatiivi mäkitupalaisine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 38