Katso myös: Lana, lână, låna

Substantiivi

muokkaa

lana (9)

  1. tienpinnan tai kynnetyn pellon tasoittamiseen käytettävä laite

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑnɑ/
  • tavutus: la‧na

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lana lanat
genetiivi lanan lanojen
(lanain)
partitiivi lanaa lanoja
akkusatiivi lana;
lanan
lanat
sisäpaikallissijat
inessiivi lanassa lanoissa
elatiivi lanasta lanoista
illatiivi lanaan lanoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lanalla lanoilla
ablatiivi lanalta lanoilta
allatiivi lanalle lanoille
muut sijamuodot
essiivi lanana lanoina
translatiivi lanaksi lanoiksi
abessiivi lanatta lanoitta
instruktiivi lanoin
komitatiivi lanoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lana-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • lana Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

lana f. (monikko lanas)

  1. villa

Etymologia

muokkaa
  • latinan sanasta lāna 'villa'

Italia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

lana f. (monikko lane[luo])

  1. villa

Etymologia

muokkaa

latinan sanasta lāna ’villa’

Kroaatti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

lana

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta lan

Latina

muokkaa

Substantiivi

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi lāna lānae
akkusatiivi lānam lānās
genetiivi lānae lānārum
datiivi lānae lānīs
ablatiivi lānā lānīs

lāna f. (1)

  1. villa