Katso myös: Laulaja

Substantiivi

muokkaa

laulaja (10)[1]

  1. henkilö, joka laulaa eli tuottaa äänielimillään musiikkia

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑu̯lɑjɑ/
  • tavutus: lau‧la‧ja

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laulaja laulajat
genetiivi laulajan laulajien
(laulajain)
partitiivi laulajaa laulajia
akkusatiivi laulaja;
laulajan
laulajat
sisäpaikallissijat
inessiivi laulajassa laulajissa
elatiivi laulajasta laulajista
illatiivi laulajaan laulajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi laulajalla laulajilla
ablatiivi laulajalta laulajilta
allatiivi laulajalle laulajille
muut sijamuodot
essiivi laulajana laulajina
translatiivi laulajaksi laulajiksi
abessiivi laulajatta laulajitta
instruktiivi laulajin
komitatiivi laulajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laulaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

baritonilaulaja, bassolaulaja, blueslaulaja, diplomilaulaja, folklaulaja, iskelmälaulaja, jazzlaulaja, keikkalaulaja, kuplettilaulaja, liedlaulaja, ravintolalaulaja, tangolaulaja, tenorilaulaja, tiheikkölaulaja, varieteelaulaja yölaulaja

Aiheesta muualla

muokkaa
  • laulaja Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10