lieka
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- eläimen kiinnitys- tai talutusnuora
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈliekɑ/
- tavutus: lie‧ka
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lieka | lieat |
genetiivi | liean | liekojen (liekain) |
partitiivi | liekaa | liekoja |
akkusatiivi | lieka; liean |
lieat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lieassa | lieoissa |
elatiivi | lieasta | lieoista |
illatiivi | liekaan | liekoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | liealla | lieoilla |
ablatiivi | liealta | lieoilta |
allatiivi | liealle | lieoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | liekana | liekoina |
translatiivi | lieaksi | lieoiksi |
abessiivi | lieatta | lieoitta |
instruktiivi | – | lieoin |
komitatiivi | – | liekoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | liea- | |
vahva vartalo | lieka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- lieka Kielitoimiston sanakirjassa