lilja
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
lilja (9)
- jokin liljojen (Lilium) kasvisukuun kuuluva kasvi
- Fleur de lis, heraldinen lilja -kuvio
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈliljɑ/
- tavutus: lil‧ja
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lilja | liljat |
| genetiivi | liljan | liljojen (liljain) |
| partitiivi | liljaa | liljoja |
| akkusatiivi | lilja; liljan |
liljat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | liljassa | liljoissa |
| elatiivi | liljasta | liljoista |
| illatiivi | liljaan | liljoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | liljalla | liljoilla |
| ablatiivi | liljalta | liljoilta |
| allatiivi | liljalle | liljoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | liljana | liljoina |
| translatiivi | liljaksi | liljoiksi |
| abessiivi | liljatta | liljoitta |
| instruktiivi | – | liljoin |
| komitatiivi | – | liljoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lilja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
myöhäismuinaisruotsin lilia (> nykyruotsin lilja) < latinan sanasta līlia, monikko sanasta līlium ’lilja’[1]
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
helmililja, kuunlilja, liljakasvi, lukinlilja, madonnanlilja, marskinlilja, merililja, miekkalilja, myrkkylilja, palmulilja, partiolilja, pikarililja, päivänlilja, pääsiäislilja, ruskolilja, rönsylilja, sinililja, tiikerililja, vaakunalilja
Aiheesta muualla muokkaa
- lilja Kielitoimiston sanakirjassa
Ruotsi muokkaa
Substantiivi muokkaa
lilja yl. (1) (yks. määr. liljan[luo], mon. epämäär. liljor[luo], mon. määr. liljorna[luo])
Viitteet muokkaa
- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 168. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.