luola
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaaluola (10)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈluo̯lɑ/
- tavutus: luo‧la
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | luola | luolat |
| genetiivi | luolan | luolien (luolain) |
| partitiivi | luolaa | luolia |
| akkusatiivi | luola; luolan |
luolat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luolassa | luolissa |
| elatiivi | luolasta | luolista |
| illatiivi | luolaan | luoliin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luolalla | luolilla |
| ablatiivi | luolalta | luolilta |
| allatiivi | luolalle | luolille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | luolana | luolina |
| translatiivi | luolaksi | luoliksi |
| abessiivi | luolatta | luolitta |
| instruktiivi | – | luolin |
| komitatiivi | – | luoline- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | luola- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. maan alla tai kallion sisällä oleva syvä onkalo