Substantiivi

muokkaa

onkalo (2)

  1. varsinkin maassa oleva suurehko ontto tila, joka on päästä avoin; luola, suurehko ontelo

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈoŋkɑlo/
  • tavutus: on‧ka‧lo

Taivutus

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • onkalo Kielitoimiston sanakirjassa
  • onkalo Tieteen termipankissa