onkalo
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaonkalo (2)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈoŋkɑlo/
- tavutus: on‧ka‧lo
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | onkalo | onkalot |
genetiivi | onkalon | onkalojen onkaloiden onkaloitten |
partitiivi | onkaloa | onkaloita onkaloja |
akkusatiivi | onkalo; onkalon |
onkalot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | onkalossa | onkaloissa |
elatiivi | onkalosta | onkaloista |
illatiivi | onkaloon | onkaloihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | onkalolla | onkaloilla |
ablatiivi | onkalolta | onkaloilta |
allatiivi | onkalolle | onkaloille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | onkalona | onkaloina |
translatiivi | onkaloksi | onkaloiksi |
abessiivi | onkalotta | onkaloitta |
instruktiivi | – | onkaloin |
komitatiivi | – | onkaloine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | onkalo- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |