luotti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- kukkakasvien emin siitepölyä vastaanottava tahmea kärkiosa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈluot̪ːi/
- tavutus: luot‧ti
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | luotti | luotit |
genetiivi | luotin | luottien (luottein) |
partitiivi | luottia | luotteja |
akkusatiivi | luotti; luotin |
luotit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | luotissa | luoteissa |
elatiivi | luotista | luoteista |
illatiivi | luottiin | luotteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | luotilla | luoteilla |
ablatiivi | luotilta | luoteilta |
allatiivi | luotille | luoteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | luottina | luotteina |
translatiivi | luotiksi | luoteiksi |
abessiivi | luotitta | luoteitta |
instruktiivi | – | luotein |
komitatiivi | – | luotteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | luoti- | |
vahva vartalo | luotti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaVerbi
muokkaaluotti
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä luottaa