Katso myös: Lusikka
Wikipedia
Katso artikkeli Lusikka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Keittolusikka
lusikka (3)

Substantiivi

muokkaa

lusikka (14-A) (monikko lusikat)

  1. löysän tai nestemäisen ruoan nauttimiseen tai sekoittamiseen tarkoitettu ruokailuväline
  2. lusikka-asento
    Nukuimme lusikassa.
  3. uistin, jonka runko on kupera metallilevy

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlusikːɑ/, [ˈlusikːɑ̝]
  • tavutus: lu‧sik‧ka

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

slaavilainen laina[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Idiomit

muokkaa
  • heittää lusikka nurkkaan
    1. (arkikieltä) kuolla
  • ottaa lusikka kauniiseen käteen
    1. sopeutua annettuihin vaatimuksiin

Aiheesta muualla

muokkaa
  • lusikka Kielitoimiston sanakirjassa
  • lusikka Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkeli 512 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 365. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.