Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Lusikka
Wikipedia
Katso artikkeli Lusikka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

 
lusikka (3)

SubstantiiviMuokkaa

lusikka (14-A) (monikko lusikat)

  1. löysän tai nestemäisen ruoan nauttimiseen tai sekoittamiseen tarkoitettu ruokailuväline
  2. lusikka-asento
    Nukuimme lusikassa.
  3. uistin, jonka runko on kupera metallilevy

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: [ˈlusikːɑ̝]

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lusikka lusikat
genetiivi lusikan lusikoiden
lusikoitten
lusikkojen
(lusikkain)
partitiivi lusikkaa lusikoita
lusikkoja
akkusatiivi lusikka;
lusikan
lusikat
sisäpaikallissijat
inessiivi lusikassa lusikoissa
elatiivi lusikasta lusikoista
illatiivi lusikkaan lusikkoihin
lusikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lusikalla lusikoilla
ablatiivi lusikalta lusikoilta
allatiivi lusikalle lusikoille
muut sijamuodot
essiivi lusikkana lusikkoina
lusikoina
translatiivi lusikaksi lusikoiksi
abessiivi lusikatta lusikoitta
instruktiivi lusikoin
komitatiivi lusikoine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

slaavilainen laina[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

VieruskäsitteetMuokkaa
AlakäsitteetMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

alkuruokalusikka, alpakkalusikka, hopealusikka, jälkiruokalusikka, kahvilusikka, kastikelusikka, kenkälusikka, kultalusikka, kummilusikka, liemilusikka, lusikanvarsi, lusikka-asento, lusikka-haarukka, lusikkaleipä, lusikkaruoka, lusikkatesti, lusikkauistin, mittalusikka, mokkalusikka, muovilusikka, palkintolusikka, pikkulusikka, puulusikka, puurolusikka, ruokalusikka, sokerilusikka, teelusikka

IdiomitMuokkaa

  • heittää lusikka nurkkaan - (arkikieltä) kuolla

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • lusikka Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 365. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.