Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

luterilainen (38) (komparatiivi luterilaisempi, superlatiivi luterilaisin) (taivutus [luo])

  1. luterilaiseen kristinuskon haaraan liittyvä, sen mukainen

Etymologia muokkaa

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

Substantiivi muokkaa

luterilainen (38)

  1. luterilaista uskoa harjoittava
  2. luterilaisen tai evankelisluterilaisen kirkon jäsen
    Suurin osa suomalaisista on luterilaisia.

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luterilainen luterilaiset
genetiivi luterilaisen luterilaisten
luterilaisien
partitiivi luterilaista luterilaisia
akkusatiivi luterilainen;
luterilaisen
luterilaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi luterilaisessa luterilaisissa
elatiivi luterilaisesta luterilaisista
illatiivi luterilaiseen luterilaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi luterilaisella luterilaisilla
ablatiivi luterilaiselta luterilaisilta
allatiivi luterilaiselle luterilaisille
muut sijamuodot
essiivi luterilaisena
(luterilaisna)
luterilaisina
translatiivi luterilaiseksi luterilaisiksi
abessiivi luterilaisetta luterilaisitta
instruktiivi luterilaisin
komitatiivi luterilaisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo luterilaise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
luterilais-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa