luterilainen
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaaluterilainen (38) (komparatiivi luterilaisempi, superlatiivi luterilaisin) (taivutus [luo])
- luterilaiseen kristinuskon haaraan liittyvä, sen mukainen
Etymologia
muokkaa- suuntauksen perustajasta, Martti Lutherista
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: luterilaisuus
Yhdyssanat
muokkaaSubstantiivi
muokkaaluterilainen (38)
- luterilaista uskoa harjoittava
- luterilaisen tai evankelisluterilaisen kirkon jäsen
- Suurin osa suomalaisista on luterilaisia.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | luterilainen | luterilaiset |
genetiivi | luterilaisen | luterilaisten luterilaisien |
partitiivi | luterilaista | luterilaisia |
akkusatiivi | luterilainen; luterilaisen |
luterilaiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | luterilaisessa | luterilaisissa |
elatiivi | luterilaisesta | luterilaisista |
illatiivi | luterilaiseen | luterilaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | luterilaisella | luterilaisilla |
ablatiivi | luterilaiselta | luterilaisilta |
allatiivi | luterilaiselle | luterilaisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | luterilaisena (luterilaisna) |
luterilaisina |
translatiivi | luterilaiseksi | luterilaisiksi |
abessiivi | luterilaisetta | luterilaisitta |
instruktiivi | – | luterilaisin |
komitatiivi | – | luterilaisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | luterilaise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
luterilais- |