mälli
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamälli (5)
- (puhekieltä) purutupakka
- (puhekieltä) suunuuska
- (puhekieltä) törmäys, tälli
- Pekka ajoi kovan mällin illalla.
- (puhekieltä) imeskeltäväksi tarkoitettu karamelli
- imeskellä mälliä
- tarjota mälliä
- (puhekieltä) purukumi
- (slangia) sperma
- heittää mällit
- Löytyi jonkun mälliä.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmælːi/, [ˈmælːi]
- tavutus: mäl‧li
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mälli | mällit |
| genetiivi | mällin | mällien (mällein) |
| partitiivi | mälliä | mällejä |
| akkusatiivi | mälli; mällin |
mällit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mällissä | mälleissä |
| elatiivi | mällistä | mälleistä |
| illatiivi | mälliin | mälleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mällillä | mälleillä |
| ablatiivi | mälliltä | mälleiltä |
| allatiivi | mällille | mälleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mällinä | mälleinä |
| translatiivi | mälliksi | mälleiksi |
| abessiivi | mällittä | mälleittä |
| instruktiivi | – | mällein |
| komitatiivi | – | mälleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mälli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
muokkaa- mälli Kielitoimiston sanakirjassa