Katso myös: talli

Substantiivi

muokkaa

tälli (5)[1]

  1. isku, osuma; sähköisku
  1. (monikollinen) treffit

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ælːi/
  • tavutus: täl‧li

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tälli tällit
genetiivi tällin tällien
(tällein)
partitiivi tälliä tällejä
akkusatiivi tälli;
tällin
tällit
sisäpaikallissijat
inessiivi tällissä tälleissä
elatiivi tällistä tälleistä
illatiivi tälliin tälleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tällillä tälleillä
ablatiivi tälliltä tälleiltä
allatiivi tällille tälleille
muut sijamuodot
essiivi tällinä tälleinä
translatiivi tälliksi tälleiksi
abessiivi tällittä tälleittä
instruktiivi tällein
komitatiivi tälleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tälli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

pohjimmiltaan ruotsin sanasta ställa,[2] vrt. tällätä

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tälli Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5
  2. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768. Hakusana tällätä.