mörskä

Katso myös: morska

Suomi

Mörskä

Substantiivi

mörskä (10)

(puhekieltä) huonokuntoinen talo tai muu rakennus

Ääntäminen

IPA: /ˈmørskæ/, [ˈmø̞rsk̟æ]

tavutus: mörs‧kä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	mörskä	mörskät
genetiivi	mörskän	mörskien (mörskäin)
partitiivi	mörskää	mörskiä
akkusatiivi	mörskä; mörskän	mörskät
sisäpaikallissijat
inessiivi	mörskässä	mörskissä
elatiivi	mörskästä	mörskistä
illatiivi	mörskään	mörskiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	mörskällä	mörskillä
ablatiivi	mörskältä	mörskiltä
allatiivi	mörskälle	mörskille
muut sijamuodot
essiivi	mörskänä	mörskinä
translatiivi	mörskäksi	mörskiksi
abessiivi	mörskättä	mörskittä
instruktiivi	–	mörskin
komitatiivi	–	mörskine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	mörskä-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Synonyymit

tönö, tölli

Aiheesta muualla

mörskä Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=mörskä&oldid=4651869”