tölli

Suomi

Substantiivi

tölli (5)

pieni ja vaatimaton asuinrakennus, mökki, hökkeli, tönö
torppa, mäkitupa

Ääntäminen

IPA: /ˈt̪ølːi/
tavutus: töl‧li

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tölli	töllit
genetiivi	töllin	töllien (töllein)
partitiivi	tölliä	töllejä
akkusatiivi	tölli; töllin	töllit
sisäpaikallissijat
inessiivi	töllissä	tölleissä
elatiivi	töllistä	tölleistä
illatiivi	tölliin	tölleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	töllillä	tölleillä
ablatiivi	tölliltä	tölleiltä
allatiivi	töllille	tölleille
muut sijamuodot
essiivi	töllinä	tölleinä
translatiivi	tölliksi	tölleiksi
abessiivi	töllittä	tölleittä
instruktiivi	–	töllein
komitatiivi	–	tölleine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tölli-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. tölli

viro: onn

Liittyvät sanat

salotölli

Aiheesta muualla

tölli Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=tölli&oldid=4162165”