Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Torppa


SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

torppa (10-B)[1]

  1. vuokraviljelijän tilallisen maatilasta vuokralle saama maa-alue ja sille rakennetut rakennukset sekä raiviot
    Torpasta maksettiin vuokra työsuorituksina tai viljellyillä tuotteilla.
  2. (puhekieltä) vähäarvoinen talo, tölli, tönö, mörskä

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈt̪orpːɑ/
  • tavutus: torp‧pa

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi torppa torpat
genetiivi torpan torppien
(torppain)
partitiivi torppaa torppia
akkusatiivi torppa;
torpan
torpat
sisäpaikallissijat
inessiivi torpassa torpissa
elatiivi torpasta torpista
illatiivi torppaan torppiin
ulkopaikallissijat
adessiivi torpalla torpilla
ablatiivi torpalta torpilta
allatiivi torpalle torpille
muut sijamuodot
essiivi torppana torppina
translatiivi torpaksi torpiksi
abessiivi torpatta torpitta
instruktiivi torpin
komitatiivi torppine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

torpankukka

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • torppa Kielitoimiston sanakirjassa
  • torppa Tieteen termipankissa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10-B