Suomi muokkaa

Katso artikkeli Manilla Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Manilla

Substantiivi muokkaa

manilla (13)[1]

  1. eräs banaanien sukuun (Musa textilis) kuuluva banaanikasvien laji (Musa textilis) tai sen yksilö
  2. edellisestä saatava kuitu

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˈmɑnilːɑ]
Tavutus muokkaa
  • tavutus: ma‧nil‧la

Etymologia muokkaa

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi manilla manillat
genetiivi manillan manilloiden
manilloitten
manillojen
(manillain)
partitiivi manillaa manilloita
manilloja
akkusatiivi manilla;
manillan
manillat
sisäpaikallissijat
inessiivi manillassa manilloissa
elatiivi manillasta manilloista
illatiivi manillaan manilloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi manillalla manilloilla
ablatiivi manillalta manilloilta
allatiivi manillalle manilloille
muut sijamuodot
essiivi manillana manilloina
translatiivi manillaksi manilloiksi
abessiivi manillatta manilloitta
instruktiivi manilloin
komitatiivi manilloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo manilla-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Rinnakkaismuodot muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • manilla Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi muokkaa

manilla

  1. (taivutusmuoto) yksikön adessiivi sanasta mani

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 13