SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

menetys (39)

  1. menettäminen
    työpaikan menetys
  2. jokin, joka on menetetty
    Hänen eronsa oli yritykselle raskas menetys.
  3. kuolema
    läheisen menetys

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi menetys menetykset
genetiivi menetyksen menetysten
menetyksien
partitiivi menetystä menetyksiä
akkusatiivi menetys;
menetyksen
menetykset
sisäpaikallissijat
inessiivi menetyksessä menetyksissä
elatiivi menetyksestä menetyksistä
illatiivi menetykseen menetyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi menetyksellä menetyksillä
ablatiivi menetykseltä menetyksiltä
allatiivi menetykselle menetyksille
muut sijamuodot
essiivi menetyksenä menetyksinä
translatiivi menetykseksi menetyksiksi
abessiivi menetyksettä menetyksittä
instruktiivi menetyksin
komitatiivi menetyksine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

johdos verbistä menettää (menet- + -ys)

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

aluemenetys, ansionmenetys, muistinmenetys, painonmenetys, pallonmenetys

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • menetys Kielitoimiston sanakirjassa