mettinen
Katso myös: Mettinen |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
mettinen (38)
- (kansankielessä, runokielessä) mehiläinen, kimalainen
- (vanha kirjakieli) kyyhkynen
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmet̪ːinen/
- tavutus: met‧ti‧nen
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mettinen | mettiset |
genetiivi | mettisen | mettisten mettisien |
partitiivi | mettistä | mettisiä |
akkusatiivi | mettinen; mettisen |
mettiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mettisessä | mettisissä |
elatiivi | mettisestä | mettisistä |
illatiivi | mettiseen | mettisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mettisellä | mettisillä |
ablatiivi | mettiseltä | mettisiltä |
allatiivi | mettiselle | mettisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mettisenä (mettisnä) |
mettisinä |
translatiivi | mettiseksi | mettisiksi |
abessiivi | mettisettä | mettisittä |
instruktiivi | – | mettisin |
komitatiivi | – | mettisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | mettise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
mettis- |
Etymologia muokkaa
[2] kyyhkynen: Sana vaikuttaa olevan suhteellisen nuori, sillä sille ei löydy vastineita sukukielissä ja sen murrelevikki on suppea. Sana voi olla onomatopoeettinen tai metsä- (mettä) sanasta johdettu. Kirjakielessä sana esiintyy jo Agricolalla.[1].
Aiheesta muualla muokkaa
- mettinen Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. 58. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X.