monokkeli
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaamonokkeli (6)
- yhden silmän päällä pidettävä linssi, joka korjaa näköä silmälasien tapaan
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmonokˌkeli/
- tavutus: mo‧nok‧ke‧li
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | monokkeli | monokkelit |
| genetiivi | monokkelin | monokkelien monokkeleiden monokkeleitten |
| partitiivi | monokkelia | monokkeleita monokkeleja |
| akkusatiivi | monokkeli; monokkelin |
monokkelit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | monokkelissa | monokkeleissa |
| elatiivi | monokkelista | monokkeleista |
| illatiivi | monokkeliin | monokkeleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | monokkelilla | monokkeleilla |
| ablatiivi | monokkelilta | monokkeleilta |
| allatiivi | monokkelille | monokkeleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | monokkelina | monokkeleina |
| translatiivi | monokkeliksi | monokkeleiksi |
| abessiivi | monokkelitta | monokkeleitta |
| instruktiivi | – | monokkelein |
| komitatiivi | – | monokkeleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | monokkeli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaranskan kielestä, monocle
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- monokkeli Kielitoimiston sanakirjassa