muiluttaja

Suomi

Substantiivi

muiluttaja (10)

henkilö, joka muiluttaa; kyyditsijä

Ääntäminen

IPA: /ˈmui̯lut̪ˌt̪ɑjɑ/
tavutus: mui‧lut‧ta‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	muiluttaja	muiluttajat
genetiivi	muiluttajan	muiluttajien (muiluttajain)
partitiivi	muiluttajaa	muiluttajia
akkusatiivi	muiluttaja; muiluttajan	muiluttajat
sisäpaikallissijat
inessiivi	muiluttajassa	muiluttajissa
elatiivi	muiluttajasta	muiluttajista
illatiivi	muiluttajaan	muiluttajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	muiluttajalla	muiluttajilla
ablatiivi	muiluttajalta	muiluttajilta
allatiivi	muiluttajalle	muiluttajille
muut sijamuodot
essiivi	muiluttajana	muiluttajina
translatiivi	muiluttajaksi	muiluttajiksi
abessiivi	muiluttajatta	muiluttajitta
instruktiivi	–	muiluttajin
komitatiivi	–	muiluttajine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	muiluttaja-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. henkilö, joka muiluttaa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

muiluttaja Kielitoimiston sanakirjassa