muiluttaja
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
muiluttaja (10)
- henkilö, joka muiluttaa; kyyditsijä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmui̯lut̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: mui‧lut‧ta‧ja
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | muiluttaja | muiluttajat |
| genetiivi | muiluttajan | muiluttajien (muiluttajain) |
| partitiivi | muiluttajaa | muiluttajia |
| akkusatiivi | muiluttaja; muiluttajan |
muiluttajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | muiluttajassa | muiluttajissa |
| elatiivi | muiluttajasta | muiluttajista |
| illatiivi | muiluttajaan | muiluttajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | muiluttajalla | muiluttajilla |
| ablatiivi | muiluttajalta | muiluttajilta |
| allatiivi | muiluttajalle | muiluttajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | muiluttajana | muiluttajina |
| translatiivi | muiluttajaksi | muiluttajiksi |
| abessiivi | muiluttajatta | muiluttajitta |
| instruktiivi | – | muiluttajin |
| komitatiivi | – | muiluttajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | muiluttaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. henkilö, joka muiluttaa
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- muiluttaja Kielitoimiston sanakirjassa