Näkeminen

Substantiivi

muokkaa

näkeminen (38)

Katso artikkeli Näkeminen Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. (fysiologia), (psykologia) näköhavainto eli näköjärjestelmän kyky tulkita valon välittämää visuaalista informaatiota ja aivojen siitä muodostamaa "kuvaa"

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi näkeminen näkemiset
genetiivi näkemisen näkemisten
näkemisien
partitiivi näkemistä näkemisiä
akkusatiivi näkeminen;
näkemisen
näkemiset
sisäpaikallissijat
inessiivi näkemisessä näkemisissä
elatiivi näkemisestä näkemisistä
illatiivi näkemiseen näkemisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi näkemisellä näkemisillä
ablatiivi näkemiseltä näkemisiltä
allatiivi näkemiselle näkemisille
muut sijamuodot
essiivi näkemisenä
(näkemisnä)
näkemisinä
translatiivi näkemiseksi näkemisiksi
abessiivi näkemisettä näkemisittä
instruktiivi näkemisin
komitatiivi näkemisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo näkemise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
näkemis-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

näkeminen

  1. (taivutusmuoto) IV-infinittivi verbistä nähdä