Katso myös: Näppi, nappi, Nappi

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

näppi (5-B)

  1. (puhekieltä) sormi
    Mun on näpit ihan jäässä, kun täällä on niin kylmä.
    Näpit irti!

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈnæpːi/, [ˈnæpːi]
  • tavutus: näp‧pi

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi näppi näpit
genetiivi näpin näppien
(näppein)
partitiivi näppiä näppejä
akkusatiivi näppi;
näpin
näpit
sisäpaikallissijat
inessiivi näpissä näpeissä
elatiivi näpistä näpeistä
illatiivi näppiin näppeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi näpillä näpeillä
ablatiivi näpiltä näpeiltä
allatiivi näpille näpeille
muut sijamuodot
essiivi näppinä näppeinä
translatiivi näpiksi näpeiksi
abessiivi näpittä näpeittä
instruktiivi näpein
komitatiivi näppeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo näpi-
vahva vartalo näppi-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Idiomit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • näppi Kielitoimiston sanakirjassa