SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

neuvonta (9-J)[1]

  1. Paikka mistä saa tietoa ja opastusta, infopiste, neuvontapiste
  2. Avustava tai ohjaava toiminta
    Neuvonta auttaa alkuun ja saattaa olla tarpeen myöhemminkin.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈneu̯ʋont̪ɑ/
  • tavutus: neu‧von‧ta

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi neuvonta neuvonnat
genetiivi neuvonnan neuvontojen
(neuvontain)
partitiivi neuvontaa neuvontoja
akkusatiivi neuvonta;
neuvonnan
neuvonnat
sisäpaikallissijat
inessiivi neuvonnassa neuvonnoissa
elatiivi neuvonnasta neuvonnoista
illatiivi neuvontaan neuvontoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi neuvonnalla neuvonnoilla
ablatiivi neuvonnalta neuvonnoilta
allatiivi neuvonnalle neuvonnoille
muut sijamuodot
essiivi neuvontana neuvontoina
translatiivi neuvonnaksi neuvonnoiksi
abessiivi neuvonnatta neuvonnoitta
instruktiivi neuvonnoin
komitatiivi neuvontoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo neuvonna-
vahva vartalo neuvonta-
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

avioliittoneuvonta, ehkäisyneuvonta, neuvontanumero, perinnöllisyysneuvonta, sukupuolineuvonta, terveysneuvonta

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-J