Wikipedia
Katso artikkeli Olki Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Olkea
 
Olkilyhde

Substantiivi

muokkaa

olki (7-L)

  1. heinäkasvien, tyypillisesti viljan, kuivunut suora korsi puinnin jälkeen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈolki/
  • tavutus: ol‧ki

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi olki oljet
genetiivi oljen olkien
(olkein)
partitiivi olkea olkia
akkusatiivi olki;
oljen
oljet
sisäpaikallissijat
inessiivi oljessa oljissa
elatiivi oljesta oljista
illatiivi olkeen olkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi oljella oljilla
ablatiivi oljelta oljilta
allatiivi oljelle oljille
muut sijamuodot
essiivi olkena olkina
translatiivi oljeksi oljiksi
abessiivi oljetta oljitta
instruktiivi oljin
komitatiivi olkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo olje-
vahva vartalo olke-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

oljenkorsi, oljenvaalea, olkihattu, olkihimmeli, olkikatto, olkikukka, olkileipä, olkilietso, olkilyhde, olkinukke, olkipaali, olkipelletti, olkipilli, olkipuriste, olkityö, rukiinolki, viljanolki

Aiheesta muualla

muokkaa
  • olki Kielitoimiston sanakirjassa